Toimintavinkkejä virsiin

(laatinut Anna Laakso)

palapeli



Toiminnallisia tehtäviä virsiin pdf 

             


Etsi virhe virrestä

-Oppilaat keksivät pienissä ryhmissä virteen jonkun virheen, joko sanan, säkeen tai melodianpätkän. Muiden tehtävänä on kuunnella, missä virhe on.

Äänimaailma virrestä

-Pienissä ryhmissä rakennetaan äänimaailma sovitusta virrestä. Sanoja ei saa käyttää.

Diakuvat

-Tehdään virren säkeistä ns. diakuvat. Kukin pieni ryhmä saa virren säkeen, josta tekevät still-kuvan, joka näytetään koko luokalle.

Rikkinäinen virsi (periaatteella rikkinäinen puhelin)

-Tutustutaan virteen niin, että opettaja laittaa alkusäkeet kiertoon kuiskaamalla jollekin oppilaalle. Hän laittaa kuulemansa eteenpäin. Viimeinen kertoo, mitä kuuli. Tästä on hyvä palata alkuperäiseen säkeeseen ja pohtia, miten eteenpäin kerrottu asia aina vähän muuttuu.

Monta tapaa esittää virsi

-Pienet ryhmät tekevät erilaisia esityksiä virsistä, tyyliin lastenlaulu, rap, ooppera, konemusiikki, onnellinen, surullinen, lausunta, kuiskaus, huuto, baletti, jne.

Virsien salakirjoitus

-Vaatii useamman virren tuntemuksen.

-Oppilaat muuttavat virsien aloitussäkeitä salakirjoitukseksi esim.:

o   Kontinkieli, muut keksityt kielet

o   Tietyt kirjaimet muutetaan x:ksi tai joksikin merkeiksi

o   Joidenkin sanojen synonyymit

-Muut yrittävät arvata mistä virrestä on kyse.

Virsilevyraati

-Vaatii jo useamman virren tuntemuksen.

Virsibingo

-Vaatii useamman virren tuntemuksen.

-Laita käydyt virret 3x3-ruudukkoon. Ope soittaa pianolla tai netistä/laulaa/ esittää virren, rasti ruutuun, jos löytyy. Bingo kolmesta vaaka/pysty/vinorivistä.

Haastattelu virsistä

-Ei tunnilla toteutettava, enemmänkin kotitehtävän omainen

-Oppilaat haastattelevat kotona vanhempiaan tai isovanhempiaan, esim. mitä virsiä he osaavat, missä he ovat lapsena virsiä laulaneet, mitkä ovat heidän suosikkivirsiään, milloin virret tuntuivat mukavilta, milloin ikäviltä, miten virret ovat tänä päivänä läsnä, jne.

Virsipalapeli

-Vaatii opettajalta ennakkovalmistelua.

-Opettaja ottaa kopioita virsikirjasta ja suurentaa ne, jonka jälkeen hän leikkaa ne palapelin paloiksi. Pienille ryhmille jaetaan tietty määrä paloja ja loput laitetaan pöydälle. Ryhmien täytyy päättää, mitä virttä alkavat rakentaa. Yhteiseltä pöydältä voi käydä etsimässä ja palauttaa niitä paloja, joita ei käytä. Haastetta saa tekemällä pieniä paloja, helpompi on muutaman palan virsi.

-Tarkoituksena tutustua tekstien lisäksi myös nuottikuvaan.

- www.evl.fi -sivuilla on myös doc-tiedostoina suurin osa virsistä. Niitä voi myös käyttää.

Arvaa mikä virsi

-Vaatii useamman virren tuntemuksen

-Yksi oppilas valitsee mielessään jonkun virren. Muut oppilaat yrittävät arvata virren esittämällä kysymyksiä, joihin saa vastata vain kyllä tai ei. Sovitaan, ettei saa lähteä heti arvuuttelemaan virren numeroa tai nimeä, vaan virren saa arvata vasta, kun on ihan varma. Oikein arvannut saa valita seuraavan virren.

Virsi-alias 

-       Virsi-alias pdf-liitteenä, kortit tulostetaan, leikataan ja sekoitetaan.

-       Pienissä ryhmissä selitetään sanoja Alias-pelin säännöillä.


Imrovisaatioharjoituksia

(laatinut Kaija Alatalo)

virsipuuhaa pdf  tai alapuolelta

Improvisaatioharjoitteiden tarkoitus on tässä yhteydessä toimia tukimateriaalina virsien opiskelussa. Toiminnalliset ja luovat harjoitteet valmistavat ja motivoivat oppilaita virsien harjoitteluun – virsien parissa vietetty aika on hauskaakin! Harjoitteet myös antavat opettajalle arvokasta tietoa oppilaiden virsitiedoista ja -taidoista.

1. Virsilaulun tuttuusmittari
Oppilaat ovat piirissä ja piirin keskellä on virsikirja. Tarkoitus on lähestyä virsikirjaa pienillä askeleilla. Kuinka lähelle virsikirjaa päästään? Opettaja lausuu ääneen väittämiä. Jos lause sopii oppilaalle, tämä ottaa askeleen piirin keskustaa kohti.

jalat-virsikirja

Opettajan lauseita:
”Olen laulanut virren pikkusiskoni tai –veljeni risitäisissä.”
”Olen laulanut virren häissä.”
”Olen laulanut virren hautajaisissa.”
”Olen laulanut virren koulun kevät- tai joulujuhlassa.”
”Olen laulanut virren seurakunnan järjestämässä aamunavauksessa.” ”Olen laulanut virren kotona.”
”Olen laulanut virren seurakunnan kerhossa.”
(Samalla palautetaan mieleen tilanteita, joissa virsiä käytetään)

  1. Tietyn virren tuttuusmittari
    Oppilaat ovat piirissä. Lauletaan joku Virsivisan virsistä (tai

    sanotaan jonkun Virsivisan virren nimi). Sen jälkeen otetaan 1-10 askelta piirin keskustaa kohti sen mukaan, kuinka tuttu harjoiteltavana oleva virsi on.

  2. Sanan korvaaminen liikkeellä
    Tutusta virrestä valitaan yksi sana, joka korvataan liikkeellä. Vähitellen korvattavien sanojen määrää lisätään niin, että lopulta

    koko virsi on pelkkää liikettä. Oppilaat voivat itse keksiä liikkeet.

  1. Sana kerrallaan –virsi
    Neljä oppilasta laulaa yhdessä virren siten, että kukin vuorollaan

    laulaa vain yhden sanan virrestä. Haastavampaa on, kun lisätään osallistujien määrää.

  2. Vokaalin vaihto-virsi
    Vaihtakaa tutun virren sanoista kaikki vokaalit yhdeksi vokaaliksi. Esimerkiksi Istivi si lipsiin, kitsi miniin piinihin...

  3. Tunnemittari
    Näytä kädellä, kuinka rakas tietty virsi on sinulle. Mitä lähempänä

    sydäntä käsi on, sitä rakkaampi. Kaikki oppilaat näyttävät yhtä aikaa. Kaikki vastaukset ovat ok. Opettaja voi vain todeta, että virsistä voi pitää enemmän tai vähemmän. Laulamalla enemmän, voi kuitenkin oppia myös pitämään enemmän ja virsilauluun alkaa vähitellen muodostua myös tunnesiteitä.

  4. Virsiarvoitus – Arvaa mitä virttä ajattelen?
    Oppilaat ovat pareittan. Toinen antaa vihjeitä virrestä, jota ajattelee

    (voidaan kirjoittaa vaikka virren numero paperille). Toinen yrittää arvata, mistä virrestä on kyse.

  5. Haastavuus-mittari
    Näytä käden korkeudella, kuinka haastavaksi koet harjoiteltavan

    virren; mitä korkeammalla sitä haastavampi, jos käsi lattiassa – ihan helppo! Haastava voi olla melodia, sanat, rytmi, tempo tai virren aihe. Samalla opitaan musiikin termistöä.

  6. Tutun virren laulaminen eri melodioilla
    Melodioina esim. Jaakko kulta, Ukko Nooa, Pieni ankanpoikanen, Saku Sammakko. Oppilaat voivat myös itse ehdottaa, minkä laulun melodialla kokeillaan laulaa tuttua virttä. Hyvä on myös havaita, että aina tämä ei onnistu.

  7. Tietoisen läsnäolon, kuuntelun ja keskittymisen harjoite
    Taustalla soi rauhallista instrumentaalimusiikkia. Opettaja puhuu oppilaille rauhallisella äänellä, välillä voi pitää taukoja ja kuunnella musiikkia:

”Istun mukavasti tuolilla siten, että jalkapohjat koskettavat lattiaa. Suoristan selkäni ja suljen silmäni. Hengitän hitaasti sisään ja ulos. Minun on turvallista ja hyvä olla. Minun on helppo muistaa laulujen sanoja ja melodioita. Kohta opin uuden virren luokkatoverieni kanssa. Kuuntelen hetken musiikkia ja hengitän rauhallisesti. ....

Nyt liikutan sormiani ja varpaitani..... Avaan silmät ja aloitan harjoittelun opettajan ohjeiden mukaan!” 


TOIMINTAVINKKEJÄ



KIELEEN/KIRJALLISUUTEEN LIITTYVIÄ TEHTÄVIÄ

1. Näytellään virsiä!

Esimerkki 1. Muokataan virren säkeistöistä kohtauksia ja näytellään ne.

Esimerkki 2. Esitetään virsiä pantomiimina, esimerkiksi 3 hengen joukkueissa niin, että joukkueet vuorotellen esittävät ja toiset arvaavat.

2. Luetaan taustatiedoksi tai tunnelmaksi kirjaa.

koiramäki-enkelitaivaan

Mauri Kunnas: Seitsemän koiraveljestä 2002, Koiramäen Martta ja Ruuneperi 2005, Koiramäen joulukirkko, uusittu laitos 2006. 

Esimerkki: Luetaan Koiramäen joulukirkko ja tapaillaan sen tekstiasuisesti Enkeli taivaan- virttä.

3. Kuunnellaan virsitarinoita.

Katso vinkit lisämateriaaliin sivun lopusta.

Esimerkki 1. Virsi 397

Virren 397 runoilija, Carolina Sandell oli ruotsalaisen kirkkoherran viides lapsi. 1800-luvulla elänyt Lina oli hyvin sairaalloinen lapsi: häntä vaivasi keuhkosairaus, joka esti häntä käymästä koulua ja olemaan muiden lasten kanssa. Niinpä hän vietti paljon aikaa luonnossa, yksikseen ja ikkunan ääressä vuoteessaan.  Erityisen hyvin hän viihtyi isänsä seurassa tämän työhuoneessa. Kun isä teki töitä kirjoituspöydän ääressä, Lina istui ja touhusi omia tekemisiään siinä ohessa.. Hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan varhain. Tämän herkän runon Lina kirjoitti meille kaikille.

Esimerkki 2. Virsi 484

Virren 484 kohdalla kerrotaan historian kerrontaa Topeliuksen elämästä ja varsinkin hänen kouluajastaan. Sakari Topelius vaikutti 1800-luvun loppupuolella. Hän kävi ankaran koulukurin alla koulua, ja tietävätköhän lapset, että Sakarikin sai  -ainakin tarinoiden mukaan- kaksi kertaa rangaistusta itse koivuniemen herralta (keskustelua vanhanaikaisesta kasvatuksesta ja lasten kohtelusta). Sakarin täytyi opiskella koulussa latinaa, vaikkei yhtään pitänyt siitä – ehkä se tuntui ylivoimaisen vaikealta (nykylapsillakin saattaa olla kouluaineita, jotka eivät yhtään tunnu mukavilta). Sakari-setä kuitenkin kehottaa kaikkia koululaisia tekemään läksyt ahkerasti ja käymään koulunsa niin hyvin kuin pystyy. Sakarikin oppi myöhemmin iloitsemaan latinankielen taidostaan ja edelleen toivoo tämän virren rukouksen muodossa kaikille lapsille koulutielle ahkeruutta, siunausta ja varjelusta.

4. Piilosanatehtävä.

Lapset tekevät toisilleen piilosanatehtäviä virsistä.

5. Ollaan Virsi-Aliasta!

Pelataan pareittain, toinen selittää virttä ja toinen arvaa. Virren säkeistöissä esiintyviä sanoja ei saa käyttää. 


KIRKKOLLISIIN TOIMITUKSIIN / KIRKKOVUOTEEN LIITTYVIÄ TEHTÄVIÄ

6. Leikitään virsillä kirkkoa, kirkollista toimitusta, seuroja, juhlia.

kastealttari

Esimerkki: ristiäiset. Jaetaan oppilaat eri rooleihin, pappi, kanttori, vanhemmat, sisarukset jne. ’Pappi’ pitää puheen, joka koostuu virren 218 sanoista ja muusta tarvittavasta, kuten lapsen nimestä.  ’Pappeja’ voi olla useampia. Lopuksi lauletaan yhdessä virsi 218.

Haluttaessa tilanteeseen voidaan pukeutua, ja rekvisiittaa, esimerkiksi urut voidaan  askarrella.   

7. Sijoitetaan virsiä kirkkovuosiympyrään.

Kirkkovuosiympyrän voit tulostaa alla olevasta linkistä.

kirkkovuosiympyra-1 (pdf) (21.6 KB)


MUSIIKKIA

8. Puhutaan virsiä!

Käydään virttä läpi puhuen, etsitään hyviä, sopivia sanarytmejä. Toteutus esimerkiksi kaikuna.

9. Virsien soitintaminen kellopeleille, laattasoittimille tai palasoittimille.

Virsiin voi tehdä helpon obligaton, soittaa melodiaa tai sointuja/soinnun säveliä.

Soittaminen tapahtuu värejä seuraamalla, näin soittamisen ilo ei ole vain nuottia lukemaan oppineiden mahdollisuus.

Sanojen ja kulloinkin soitettavien laattojen (sävelten) päälle asetetaan väritarrat.

Esimerkkinä virren 397 Kun on turva Jumalassa säestys.

C= punainen

G= sininen

F= keltainen tai oranssi

D= vihreä


Jokaiselle neljäsosalle tulee isku, tällöin tempo on melko rauhallinen:

C          C   C  C        G  G

Kun on tur-va Juma-las-sa,

G         D D   G       C      C

turvas-sa on parem-mas-sa

C           F   F F       C    C

kuin on täh-ti taiva-hal-la,

C     D D     G        G  C

lintu e-mon siiven al-la.

Virren voi hyvin säestää myös kanteleella. Se tulee vain transponoida myös D-duuriin niille valmiiksi, joilla on D-vireinen kantele.

(koodaus markkeeraa kanteleen sointuja eli I= mansikka, V =mustikka, IV= hilla),

10. Toisenlainen kuoro.

Kuorossa eri ryhmät toteuttavat erilaisia tehtäviä.

Esimerkki. Tehtävä voi olla yksi säkeistö lausuen, rap-tehtävä, soitinnustehtävä, näytelmäsäkeistön esittäminen, kaanon-laulu, stemma-laulu jne.

11. Pidetään levyraati visan virsistä.

Äänitteet löytyvät Virsivisan kotisivuilta www.virsivisa.fi


KUVATAITEISIIN LIITTYVIÄ TEHTÄVIÄ

12. Lauletaan virsiä kuvista, valokuvista tai korteista.

Monissa virsissä voidaan säkeistö piirtää sarjakuvamaisesti. Laulettavat kuvat voivat olla myös oppilaiden itsensä tekemiä.

Esimerkki 1. Helppo sarjakuvamaisesti etenevä ja piirrettävä virsi on 13.

Esimerkki 2. Riikka Juvosen tekemät kortit soveltuvat hyvin laulettaviksi.

13. Pidetään virsinäyttely!

Lapset piirtävät virsitunnelman tai jonkin asian virrestä.


LIIKUNTAA

15. Harrastetaan virsiliikuntaa.

Esimerkki 1. Pyhiinvaeltaja-askellus: Asetutaan piiriin. Laitetaan oikea käsi edessä olevan vasemmalle olkapäälle. Liikutaan 3 askelta eteen, yksi taakse. Liikkeen alkaessa aloitetaan myös virren laulaminen.

Esimerkki 2. Pyhiinvaellus-askellus sopii hyvin virteen 501 Kuule, Isä taivaan.


MUUTA

16. Askarellaan ja tarinoidaan virrestä.

Kerrotaan tarinaa Jaakko – pojasta, joka lähtee Afrikkaan vanhempiensa kanssa.

Jaakko on vahvasti tunteva poika ja ihmettelee afrikkalaislasten leikkejä, jalkapalloilua ja elämistä köyhässä maassa. Jaakko-poika tuli niin vaikuttuneeksi köyhien, mutta onnellisten afrikkalaislasten elämästä, että vielä aikuisenakin hän on rukoillut tämän virren sanoin heidän ja kaikkien maailman lasten puolesta.

Esimerkki 1. Askarrellaan virrestä 501 Kuule, Isä taivaan afrikkalainen jalkapallo: puristetaan paperimyttyä tiukkaan ja sidotaan mytty tiukaksi palloksi narulla. Jos paperia kastelee työskentelyn aikana, saadaan tiiviimpi pallo. Pallolla voidaan myös pelata.

Esimerkki 2. Askarrellaan maanosakartta ja asetetaan virren maanosat sinne eri väreillä.

  


Lisäksi seuraavista kirjoista löytyy taustatietoa virsistä, sovituksia ja toimintavinkkejä.

Virsivirikepaketti

Virsilöytöretki (Katarina Engström - Jani Kairavuo - Jenni Urponen)

-Virsivirikkeitä nuorille

Lasten Keskus

Virikkeitä Lasten virteen (Kaija Eerola)

Lasten Keskus

Soittajan virsikirja (Pekka Nyman - Ilona Nyman)

Kirkkopalvelut

Virsien Kirja (Marjasisko Varha-Lankinen - Marianne Ropponen - Pekka Nyman)

Kirkkopalvelut

Virsikirjamme virret (Tauno Väinölä)

Kirjapaja

Verkkovirsikirja osoitteessa www.evl.fi/virsikirja 


Tulosta sivu