Viikko 51 Enkeli taivaan (virsi 21)

Kuuntele virsi 21 tästä

enkeli taivaan lausui näin


Pieni virsitieto opettajalle

Tauno Väinölä, Evl.fi, Virsikirja -sivusto: Taustatietoja


Pieni virsitieto oppilaalle

Kerrotaan, että uskonpuhdistaja Martti Luther olisi saattanut kirjoittaa Enkeli taivaan -virren omille lapsilleen. Kenties Lutherin lapset ovatkin esittäneet jouluevankeliumin tai seimikuvaelman juuri tämän virren sanoin ja sävelin.

Enkeli taivaan -virttä on Suomessa laulettu suomeksi jo 400 vuotta. Koska tuolloin 1600-luvun alkupuolella vain harvassa Ruotsi-Suomen kirkossa oli urut, laulettiin (tai ”veisattiin”) virret ilman säestystä, lukkarin (esilaulaja) johdolla.

Enkeli taivaan -virren sävelmällä lauletaan myös toinen virsikirjan virsi eli marianpäivän virsi 50, Jumalaa kiittää sieluni. 

Reformaation 500-vuotis merkkivuotta vietetään Suomessakin 2016-2017 ja Luther ja virsi 21 ovat monella tapaa ajankohtaisia. Reformaationa tunnettu ajanjakso alkoi, kun Martti Luther julkaisi 95 teesiä anekaupan väärinkäytöksiä vastaan 31.10.1517. 

Lisää reformaatiosta: 

Reformaation merkkivuosi (Turun ja Kaarinan seurakuntien sivuilla) 

Reformaation sivut (Sakastin sivuilla)


Viikon aihe  

Joulu


Yhteys opetussuunnitelmaan

Keskeiset sisällöt: Raamatun kertomuksia ja opetuksia, Luottamus ja turvallisuus, Arvokas ja ainutlaatuinen elämä, Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

Uuden opetussuunitelman mukaisia uskonnon oppikirjojen otsikkoja:
  • Jouluyö Beetlehemissä 
  • Joulu on iloinen perhejuhla
Edellisen opetussuunnitelman mukaisia uskonnon oppikirjojen otsikkoja:
  • Minä ilmoitan teille ilosanoman (Tähti 3, Otava)
  • Pikku kanttorin joulu, Kirkossa kohdataan (Tähti 4, Otava)

Kirkkovuodessa 

Teema: Herran syntymä on lähellä

4.adventtisunnuntai omistetaan lasta odottavalle Marialle, Herran äidille. Vapahtajan äidin odotus ja Herran kansan joulun odotus kuuluvat yhteen. Jouluun valmistautumisen loppuvaihe alkaa. Ihmisen sisäisen mielialan tulee olla valmis suuren sanoman vastaanottamiseen.

liturginen väri: violetti tai sininen


Kysymyksiä ja pohdittavaa

Enkeli taivaan -virressä kerrotaan ilouutisesta, jonka enkeli toi paimenille. Pohtikaa yhdessä: Mikä tekee uutisesta iloisen? Minkälaisia iloisia asioita haluaisit tehdä jouluaikaan? Millä tavalla sinä voisit ilahduttaa ystävääsi tai perhettäsi?

Tutustukaa yhdessä Antti Siukosen kirjoittamaan v. 2016 julkaistuun kirjaa "Auta armias!", joka on kirjoitettu 3.-4. luokkalaisia kiinnostavaksi seikkailuksi. Kirjassa vilahtavat 10-vuotiaiden Martin (kiinnostunut lähinnä pelaamisesta) ja Iinan lisäksi mm. Martti Luther ja Mikael Agricola.
 

Toiminnallisia virikkeitä

1. Etsikää virrestä vastaus. Lukekaa virren 21 säkeistöt 2–3 ja vastatkaa kysymykseen: Mitä on tapahtunut? 
2. Tutkikaa vanhaa kirjasuomea ja fraktuurakirjasimia. Etsikää oheisesta Vanhan virsikirjan (1701) virrestä 121 tuttuja kirjaimia ja sanoja. Mikä virsi on kyseessä?  
Virsi 21-Vanha Virsikirja 1701.rtf
vvk 121 (Vanha virsikirja. Vuoden 1701 suomalainen virsikirja), säk. 1-3
san. Martti Luther 1535, suom. Hemminki Maskulainen, virsikirjaan 1605


3. Virsi 21 vanhalla kirjasuomella. Laulakaa virren 21 kolme ensimmäistä säkeistöä Vanhan virsikirjan (1701) sanoin.

vvk 121 (Vanha virsikirja. Vuoden 1701 suomalainen virsikirja), säk. 1-3
san. Martti Luther 1535, suom. Hemminki Maskulainen, virsikirjaan 1605

1. Enkel’ paimenill’ puhui sanoill’ näill’: / Sangen hyvän sanoman sanon teill’, / Ilon teill’ ihanan ilmoitan, / Kuin Jumalalt’ julki teill’ suodaan.

2. Yks’ Piltti pisku nuorukainen, / Kyll’ kaunukainen Lapsukainen, / On teill’ syntyn’ neitseest’ nuorest’, / Teill’ iloks’ ijät’ sangen suureks’.

3. Hän on Herra Christus Jumal’ ja mies, / Se luvatt’, ikävöitt’, toivott’ myös, / Teidän armias ainoo auttajann’, / Voipa, vahva Vapahtajann’.



4. Virsi 21 eri kielillä. Laulakaa tai kuunnelkaa virsi eri kielillä, esimerkiksi ruotsiksi ”Av himlens höjd jag kommen är” (http://evl.fi/psalmbok.ns/ps/022a?OpenDocument), englanniksi ”From heaven above to earth I come” (http://www.cyberhymnal.org/htm/f/r/fromheav.htm), saksaksi ”Vom Himmel hoch, da komm ich her” (http://www.cyberhymnal.org/non/de/vonhimml.htm).

5. Jouluajan tapahtumat. Kerratkaa kuvien välityksellä jouluajan tapahtumia. Kuvamateriaalia esim. Evl.fi: Joulujakson esikatselukuvat.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?Open&cid=Content474DF5 

6. Lisävinkkejä virteen 21. Lisää virteen 21 liittyvää opetusmateriaalia mm. taustatietoa, tehtäviä ja sovituksia löytyy Virsilöytöretki. Virsivirikkeitä nuorille -kirjasta (Engström, Kairavuo, Urponen / LK-kirjat 2009, s. 24–29, 134–135).


Teksti: Jenni Urponen


Päivänavaus

Virren 21 sanat diaesityksenä (pdf)

1. dia: virren otsikko, 2.-11. dia säkeistöt 1-10, 12. dia: kuva enkelistä

Elämme vuotta 2014 jKr. Ajanlaskumme kertoo samalla, mikä on olennaista kristillisessä uskossa ja elämäntulkinnassa. Samaa viestii virsi 21: ”Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon Poikansa.”


Seppo Häkkinen: Tulevaisuus ja toivo (kirjasta Matin Kirkkovuosi. LK-PTK 2008)


Monissa vanhoissa ovissa on neljä ovipeiliä, kaksi pientä ylhäällä ja kaksi suurta alhaalla. Niiden väliin muodostuu ristin muotoinen korkokuva, vaikka harva sitä huomaa. Kuvan muodostuminen ei ole sattumaa, sillä oven mallin ovat suunnitelleet kirvesmiesten ammattikillat keskiajalla. Tuon ajan kirvesmiehet halusivat, että heidän työnsä jälki kertoo Jeesuksen sanasta: ”Minä olen ovi.” (Joh. 10:9).


Jeesus on ovi menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Vuosituhannen ajan Vanhan testamentin profeetat puhuivat tulevasta pelastuksesta. Jeesuksen elämässä ja kuolemassa nämä ennustukset toteutuivat, joskin monien mielestä yllättävällä tavalla. Jeesus aukaisi oven myös tulevaisuuteen, sillä hänessä näemme, millainen on Jumala, joka ohjaa tätä ja tulevaa maailmaa. Jeesus on ovi menneisyyteen ja tulevaisuuteen.


ilotulitus

Vuoden vaihtuessa me astumme ikään kuin ovesta sisään. Mennyt jää taakse, ovi sulkeutuu. Samassa uusi on edessä, ovi avautuu.


Jokainen vuodenvaihde muistuttaa ajanlaskumme lähtökohdasta, Jeesuksen syntymästä. Siitä laskemme aikamme kulun ja jaamme vuodet aikaan ennen Kristusta ja aikaan jälkeen Kristuksen. Ajanlaskumme kertoo samalla, mikä on olennaista kristillisessä uskossa ja elämäntulkinnassa.


Pääsanomana on toivo. Toivon ja toiveen erottaa vain yksi kirjain. Ehkä siksi nämä kaksi asiaa niin monesti sekoittuvat mielessämme. Toive on ihmisen toivomus tai haave, jonka toteutuminen on monella tavalla epävarmaa. Toivo tarkoittaa suuntautumista sellaiseen tulevaan hyvään, jonka toteutuminen on varmaa.


Toivo ei perustu ihmiseen, vaan Jumalaan. Toivo ei riipu siitä, mitä ihminen tekee, vaan mitä Jumala on jo tehnyt lähettäessään pari tuhatta vuotta sitten Jeesuksen Vapahtajaksemme. Siksi tulevaisuus on kristitylle aina avoin ja täynnä mahdollisuuksia.


Uuteen aikaan voimme käydä turvallisen lupauksen varassa: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. 29:11)




Tulosta sivu