kädet-jalat

Päivänavaus virteen 548: Tule kanssani, Herra Jeesus

Kuuntele: virsi 548

Ihminen muodostuu kehosta, sielusta ja hengestä. Kaikki, mitä meissä on, on Jumalan luomaa, arvokasta ja kunnioituksen arvoista. Kaikelle, mitä vuorokauden aikana teemme ja kohtaamme, voimme pyytää: ”Tule kanssani, Herra Jeesus, tule siunaa päivän työ.”

Jonna Aho ja Meiju Silvast: Olen ihme

(kirjasta Vinhat touhut, levon hetket. LK-PTK 2009.)


Asetutaan piiriin patjoille tai tuoleille (tai jäädään oman pulpetin ääreen). Opettaja laittaa soimaan rauhallista musiikkia ja alkaa ”herätellä kehoa”. Ohessa on päästä varpaisiin etenevä malli kehon herättelystä. Herättelytapoja voi myös keksiä itse lisää. Jokaisessa vaiheessa kannattaa hyödyntää musiikkia ja sen rytmiä.


1)    Hiukset ja pää: silitetään kämmenillä päälakea.

2)    Korvat: vedellään hellästi korvannipukoista.

3)    Silmät: katsotaan äärisuuntiin eli äärioikealle, äärivasemmalle, ylös, alas. Räpsytellään silmiä suurentelevasti kiinni ja auki.

4)    Posket: hierotaan sormilla pyörivin liikkein poskia.

5)    Suu: avataan suuta isoksi, supistetaan suukkosuuksi, toistetaan joitakin kertoja.

6)    Olkapäät: nostellaan olkapäitä korviin ja takaisin.

7)    Kyynärpäät ja kädet: liikutetaan nivelistä käsiä edestakaisin.

8)    Ranteet: pyöritellään ranteita.

9)    Sormet: hivellään vuorotellen kummankin kämmenen sisäpuolta hellästi sormilla, sitten räväytellään sormia nyrkkiin ja auki.

10)    Peppu: keinutellaan itseä hiljalleen pakaralta toiselle.

11)    Selkä: suoristetaan ja notkistetaan selkää vuorotellen ryhdikkäästä ei-ryhdikkääksi.

12)    Vatsa: taputellaan vatsaa hellästi.

13)    Jalat: (jos istutaan tuolilla ) heilutellaan jalkoja tuolilla edestakaisin.

14)    Varpaat: kipristellään varpaita suppuun ja haralleen.

15)     Jäädään paikoilleen hiljaa, ja mietitään hetki opettajan sanoja:

”Olen Jumalan silmissä kaunis tällaisena kuin olen.”

”Jumala on luonut minut,  kaikki kehoni osat. Kaikki minussa on tärkeää ja kaunista juuri tällaisenaan.”


Kun keho on herätelty, musiikki laitetaan pois ja opettaja lukee Psalmista 139 jakeet 1-16:


Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni. Kuljen tai lepään, kaiken olet mitannut, perin pohjin sinä tunnet minun tekemiseni. Kielelläni ei ole yhtäkään sanaa, jota sinä, Herra, et tuntisi. Sinä suojaat minua edestä ja takaa, sinä lasket kätesi minun päälleni. Sinä tiedät kaiken. Se on ihmeellistä, siihen ei ymmärrykseni yllä. Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi? Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet. Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa, sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi. Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon", sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.  Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. (Ps. 139. 1-16)

 

 


Tulosta sivu